Valon tervehdys!
Olen Susanna Maria Kivistö, taiteilija ja sieluohjaaja.
Olen aina rakastanut kaikkia taiteita. Lopulta kuvataide kutsui vahvimmin
ja valmistuin taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta vuonna 1992.
Taide on minulle maailma, jossa on mahdollista leikkiä, ihmetellä, tutkia ja ilmentää
ihmisyyden, elämän, maailmankaikkeuden ja tietoisuuden mysteeriä.
Minua innostaa taiteen rajattomuus ja vapaus sekä
taideprosessin tarjoama mahdollisuus sisäiseen transformaatioon.
Taide on vapaa tila leikkiä, ihmetellä uteliaana, kuin näkisi kaiken ensi kertaa.
Antautuessamme taideprosessille voimme löytää uusia mahdollisuuksia,
muuntaa pysähtyneen energian virtaavaksi.
Taide on ilo ja lohtu.
Taideprosessit avaavat meissä syviä ulottuvuuksia.
Antautuessamme prosessiin liikuttelemme vahvoja voimia,
näkymättömässä tapahtuu paljon.
Taiteessa koko maailmankaikkeus on läsnä.
Pedagogiset päättötyöni käsittelivät taideprosessia ja
henkisen kehityksen merkitystä taiteilijalle ja taideopettajalle.
Olemme usein tietoisia epäkohdista tässä maailmassa, me tarvitsemme rohkeutta kohdataksemme omat varjomme, jolloin valomme luo rauhaa myös maailmaan.
Taiteen lisäksi janosin ymmärrystä ihmisyydestä ja elämästä.
Se johdatti minut opiskelemaan erilaisia
kehollisia ja energeettisiä hoitomenetelmiä,
joissa kehon, mielen, sielun ja hengen yhteys
avaa ymmärrystä elämässä ilmentyvien haasteiden juurisyihin,
tuoden oivalluksien myötä sisäisen ja sen myötä usein myös ulkoisen muutoksen.
Lopulta kaikki omaksumani sulautui yhteen ja
muodostui intuitiivinen tapani työskennellä,
joka edelleen kehittyy iäti muuntuvassa tietoisuudessamme.
Minä olen sinä olet minä
Näemme toisissa ihmisissä itsemme.
Maailmassa heijastuksemme.
Ulkoisessa sisimpämme.
Olemme täällä oppiaksemme olemaan rakkaus.
Olemme yksi, universaali pyhä.
Taide on minulle olemassaolon ja tietoisuuden eri tasojen kokemista
ja etenkin ihmisen elämänmittainen matka olennaiseen.
Naamioiden purkamisen myötä on mahdollisuus nähdä pyhyys kaikessa.
Kuvaan teoksissani, miten pyhyyden kokeminen tuo etsimämme vapauden
sekä kunnioituksen kaikkea elämää ja olemassa olevaa kohtaan.
Pyhyyden voi nähdä joko kaikessa tai ei missään.
Pyhä ei ole tässä ulkoapäin annettu määritelmä tai ansio,
vaan syvää kunnioitusta olemassaoloa kohtaan.